Uusi vuosi, entiset järjestöhallituskaudet

Vuosi vaihtui ja monet pienet asiat minun elämässäni sen myötä. Koska monen yhdistyksen toimintakausi on yhtä kuin tilikausi, joka on yhtä kuin kalenterivuosi, niin tieni Turun seudun Seta ry:ssä sekä Regnbågsankanissa päättyivät, kun jättäydyin hallituksista pois. En osannut vielä reilu vuosi sitten arvata, miten paljon töitä minulla olisi, saati miten intohimoisesti tulisin suhtautumaan Trasekin työhön. Havahduin vuoden aikana uudestaan ja uudestaan siihen, että transihmisten ääntä kuullaan lähinnä silloin, kun halutaan joku raflaava otsikko tai selviytymistarina. Kun meistä tehdään politiikkaa, niin harvat ja valitut puhuvat ja näihin lukeutuu pitkälti cis-sukupuolisia – eli ihmisiä, jotka eivät ole trans. Moni heistä saattaa olla jopa päteviä ja fiksuja, mutta yritän vääntää nyt rautalankaa niin, että kantani ei jää epäselväksi: nothing about us without us. Transihmisistä ei voi tehdä politiikkaa ilman, että transihmiset itse kertovat, mitä heidän arkeensa kuuluu, sillä se on jotain mitä voi ymmärtää vain kokemuksen kautta. Minä itse, esimerkiksi, toimin hyvällä toimintakyvyllä ja aktiivisena osana yhteiskuntaa, eikä kukaan sen perusteella haluaisi vääntää minusta nyyhkytarinaa. Sen sijaan minua edelleen surettaa ja ahdistaa se miten rajoitetut liikuntamahdollisuudet minulla on, kun pukuhuonepolitiikka on binääriä (paitsi Campus Sportissa!) ja aiheutan lähinnä hämmennystä, kun haluan mennä salille tai uimahalliin. Ei missään oppikirjassa tai artikkelissa kerrota, että transihminen voi kokea näitä vielä vuosia oman prosessinsa jälkeen – ei ylipäänsä kerrota, miten elämä jatkuu prosessin jälkeen. Muun muassa tämän takia Trasek on kasvanut entistä rakkaammaksi minulle ja olen antanut ison osan ajastani sille, että yritän mahdollistaa yhdistyksen näkyvyyttä ja mahdollisuuksia kuulua. Kokemusasiantuntijuutta ei korvaa mikään.

26166490_1995662600459078_5889379992545496224_n
Minä (vas.) ja kumppanini juhlimme uutta vuotta Turussa. Suoristin hiukseni, eikä äitinikään meinannut tunnistaa minua kuvasta!

Tämä on myöskin syy sille, että surettaa se, että aikaa ei vain ole rajattomasti. Muutkin yhdistykset, missä olen toiminut, tekevät ihan valtavan hyvää työtä. Turun seudun Seta on käynnistellyt ruotsinkielisiä miittejä, pohtinut miten tukea lgbtiq+ -turvapaikanhakijoita ja saanut täydellisen järjestötyöntekijän työnsä tueksi. On ollut etuoikeus toimia yhdistyksen vpj:nä tämän vuoden ja on myös tuntunut tärkeältä pitää meteliä transasiasta paikallisella tasolla. Uskon ja toivon, että yhteistyö jatkuu jossain toisessa muodossa, vaikka en enää virallisesti olekaan TuSetan hallituksen jäsen. Samaten on ollut ilo ja henkilökohtaisesti todella tärkeää olla mukana Regnbågsankanin hallituksessa. Suomenruotsalaisuus ja sateenkaarevuus ovat suhteellisen harvinainen yhdistelmä ja verrattain perinteisen kulttuuriperinnön sisältä on ollut ajoittain aika vaikeaa löytää tiensä maailmaan. Regnbågsankanin työ on uniikkia ja korvaamatonta koska – taas – vain suomenruotsalainen sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluva voi täysin ymmärtää niitä kipukohtia, joita ominaisuuksien risteyksissä saattaa syntyä. Silti, kaikkeen työhön ja aktivismiin on hyvä mennä mukaan osoittamaan tukensa. En tarkoita sanoa, että vain kokemusasiantuntijat saisivat puhua, sillä välillä a) se on äärimmäisen rankkaa käsitellä koko ajan isoja asioita henkilökohtainen kokemus edellä ja b) olemme vähemmistössä, koska meitä on vähemmän.  Liittolaisen rooli on välillä epäkiitollinen, mutta sitäkin tärkeämpi.

Lämmin kiitos siis etenkin näille organisaatioille siitä, että olen saanut olla mukana. Törmätään taas!

Turun seudun Seta peräänkuuluttaa median vastuuta

Yhdistysaktivismini vie minut välillä tilanteisiin, joissa minun on pakko reagoida asioihin enemmän tai vähemmän virallisesti sen sijaan, että kehottaisin kansaa lähtemään kanssani barrikadeille. Turun Sanomien uutispäällikkö Hannu Miettunen kirjoitti kolumnin (16.2.2017), jossa hän pohtii Tom of Finlandia ja homoseksuaalisuutta suomalaisena ilmiönä. Kirjoitin TuSetan muun hallituksen kanssa vastineen TS:ään, ja koska sen ydinsanoma on alati ajankohtainen, niin halusin jakaa sen vielä toistamiseen. Voisitko sinäkin, journalisti- tai mediaystäväni, sitoutua vastuulliseen sisällöntuottamiseen?

Turun seudun Seta peräänkuuluttaa median vastuuta

Eduskunta käsitteli eilen kansalaisaloitetta, jolla pyritään estämään osalta suomalaisista oikeus solmia juridisesti tunnustettu liitto. Ihmisiä halutaan asettaa tietoisesti eriarvoiseen asemaan sillä perusteella, kuinka he määrittelevät itsensä. Samaan aikaan Turun Sanomat julkaisi uutispäällikkö Hannu Miettusen kolumnin, joka ruoti Tom of Finland -ilmiötä ja ihmisten identiteettiin liittyviä termejä. Me TuSetassa olemme hämmästyneitä ja järkyttyneitä, että kaupungin pääuutismedia ja yksi valtakunnan suurimmista sanomalehdistä julkaisee vuonna 2017 kirjoituksen, joka sisältää homo- ja transfobiaa sekä loukkaavaa kielenkäyttöä. Vaikka tyylin on kenties tarkoitus olla satiirinen, Miettusen kolumni ajaa jo alkumetreillä pahasti metsään, ja pyrkii tekemään huumoria ihmisryhmistä, jotka edelleen kokevat yhteiskunnassamme syrjintää.

Monista sekä Suomessa että muualla tehdyistä tutkimuksista käy ilmi, että homo- ja transfobinen väkivalta, syrjintä ja kiusaaminen ovat edelleen arkipäivää joka puolella maailmassa. Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimushankkeen (2013-2014) tuloksista käy ilmi, että suomalaisten sateenkaarinuorten kokemukset väkivallasta ovat huomattavasti tavallisempia kuin muilla nuorilla, ja koulu koetaan turvattomaksi ympäristöksi. Kiusaamiskokemuksista jätetään kertomatta, koska nuoret ajattelevat, että kertominen ei johda mihinkään. Syyskuussa 2016 Seta ja Trasek olivat YK:n kidutuksen vastaisen komitean kuultavana teemaan liittyen. Komitea totesi, että on huolestuttavaa lukea suomalaisia tilastoja transihmisten hyvinvoinnista ja tilanteesta, varsinkin transnuorten osalta. Sama komitea kommentoi intersukupuolisten lasten kehollista koskemattomuutta. Sukupuolta normalisoiva kirurgia ja hoitokäytännöt, jotka loukkaavat kehollista koskemattomuutta ovat kidutusta.

Jokaisella ihmisellä on oikeus itse määritellä kokemus omasta identiteetistään ja tulla kohdelluksi kunnioittavasti ja käyttäen termejä, jotka hän kokee oikeiksi. Termien määrä saattaa joskus olla hämmentävä, mutta niiden viidakkoon ei tarvitse eksyä yksin. Seta ja sen jäsenjärjestöt antavat tietoa termeistä ja ihmisistä niiden takana. Myös netistä löytyy esimerkiksi Setan sivuilta ajantasaista ja huomattavasti Wikipediaa luotettavampaa tietoa aiheesta. Kehotamme sekä Turun Sanomia että muita uutismedioita hyödyntämään saatavilla olevaa tietoa. TuSeta toimii erittäin mielellään asiantuntijatahona ja auttaa huolehtimaan siitä, että termit ja niiden taustalla oleva historia tulevat tutuiksi. Miettunen ihmettelee kolumnissaan erityisesti sanoja queer ja intersukupuolinen. Queer on alunperin haukkumasanana käytetty termi, jonka sen kohteena olleet ottivat omakseen. Sana on nykyisin laajalti esimerkiksi akateemisessa käytössä ja se viittaa ei-normatiiviseen seksuaalisuuteen tai sukupuoleen. Intersukupuolisuus taas on synnynnäinen tila, jossa henkilöä ei pystytä fyysisten ominaisuuksien, yleensä sukuelinten, perusteella tulkitsemaan kummankaan binäärisen sukupuolen edustajaksi. Hermafrodiitti viittaa eläimeen, joka tuottaa sekä naaras- että koiraspuolisia sukusoluja, eikä tätä sanaa voi käyttää ihmisestä.

Peräänkuulutamme median vastuuta käyttää julkaisemissaan jutuissa oikeita, asiallisia ja ajantasaisia termejä. Vanhentuneiden, loukkaavien ja syrjivien termien käyttäminen on vastuutonta ja johtaa siihen, että ne pysyvät käytössä ja aiheuttavat eriarvoistamista aina uusien sukupolvien joukossa. Haluaisimme nähdä lähitulevaisuudessa yhteiskunnan, jossa jokainen ihminen voi olla juuri sellainen kuin hänen oma kokemuksensa on, eikä yhdenkään sateenkaarinuoren tarvitse kuunnella nimittelyä ja kohdata syrjintää ja kiusaamista. Medialla on valtavan iso rooli tällaisen yhteiskunnan rakentamisessa, ja sen on kannettava vastuu siitä, että se hoitaa roolinsa kunnialla.

Turussa 17.2.2017
Turun seudun Seta ry:n puolesta,

Riikka Peltonen
Puheenjohtaja

Panda Eriksson
Varapuheenjohtaja

Vastine julkaistiin lyhennettynä Turun Sanomissa 21.2.2017.