“Loma on työstä, opiskelusta tai vastaavasta pidettävä arkivapaa”

Pidemmittä puheitta TL;DR -versio heti tähän alkuun:

Lähden toistaiseksi järjestäytyneestä transaktivismista ja pyrin muutoinkin vähentämään tarpeellisissa määrin ainakin tiettyjen aktivismin muotojen toteuttamista. Teen edelleen mielelläni yhteistyötä, konsultointia ym erikseen näin sovittaessa, tai sitten ohjaan kysyjän parhaani mukaan eteenpäin. Älä siis epäröi ottaa yhteyttä, vaikka en enää esimerkiksi johda yhtään järjestöä. Trans ry:n asioissa pyydän kohteliaimmin suuntaamaan suoraan järjestön viralliseen viestintäkanavaan, eli support.transry.fi . 

Kuva: Timothy Meinberg

Syyskuun 2.pvä Trans ry pitää syyskokouksensa, enkä ole asettumassa ehdolle vuoden 2022 hallintoon. Lähden siis “lomalle” järjestäytyneestä transaktivismista. Aktivismi ei minusta lähde kulumallakaan ja jatkan muissa vastuutehtävissäni. Tilanne on kuitenkin tällä hetkellä se, että koen tarpeelliseksi ainakin hetkeksi ottaa etäisyyttä tästä minulle rakkaasta aktivismin muodosta. 

Matkani transaktivistina alkoi 2010-luvun alussa – hakeuduin v. 2012 itse transpolille ja v. 2014 tulin virallisesti ja julkisesti kaapista muunsukupuolisena, jonka jälkeen hakeuduin hyvin pian potilasjärjestö Trasekin toimintaan mukaan. Siitä asti, että havahduin siihen, että voin tämänkaltaisen työn kautta antaa takaisin yhteisölle olen palavasti halunnut mukaan päätöksentekoon, naiivina unelmana olla mukana työryhmässä, joka vihdoin saa translain muutettua. Oli valtava kunnia, kun minut valittiin puheenjohtamaan Trasekia pari vuotta myöhemmin, kaikista järjestön puutteista huolimatta. Lähtöni järjestöstä oli ruma ja sitä edeltävät asia myöskin. En ole uskaltanut puhua suoraan niistä asioista missään vaiheessa, enkä vieläkään aio tai uskalla, sillä pelottaa edelleen henkilökohtaiset seuraukset. Olen kuitenkin tänä keväänä vihdoin päässyt traumaterapeutille ja odotan tapaamisten alkamista. Lähetteessä lukee työpaikkakiusaaminen, mikä on sinänsä jännä asia, sillä transaktivismi ei ole koskaan ollut työtä eikä siltä ole tuntunutkaan varsinaisesti. Työstä voi ottaa lomaa. Ihmisoikeusaktivismi on se, mikä ja kuka olen. 

Trans ry:n perustaminen ja ensimmäiset askeleet olivat elämäni huippuhetkiin kuuluva asia. Haluan heti tehdä selväksi, että lähtöni ei liity Trans ry:n toimintaan, eikä minulla ole järjestöstä pahaa sanottavaa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana järjestö on saanut satoja ja satoja jäseniä. Kasvoimme rytinällä Suomen suurimmaksi transjärjestöksi. Keräsimme myös kymmeniä tuhansia allekirjoituksia Oikeus olla -aloitteelle, jaoimme dysforiaan apuvälineitä ilmaiseksi vähävaraisille, koulutimme, luennoimme, järjestimme tapahtumia ja mielenosoituksia, toteutimme vertaistukea, peli-iltoja, taidenäyttelyn, mesenaattikampanjan, kirjoitimme mielipidekirjoituksia ja vastineita, osallistuimme yhteistyöpalavereihin. Trans ry on minulle – ja uskallan väittää, että myös yhteisölle – äärimmäisen tärkeä ja rakas.

Kuva: Vicko Mozara

Olen kuitenkin päättänyt nyt lähteä tauolle siitä syystä, että olen järjestäytyneen transaktivismini harjoittamisessa päätynyt ristiriitatilanteeseen. Tässä minulle on esitetty palautetta siitä, että olen toiminut puheenjohtajana ja kanssa-aktivistina itsekkäästi, muita heikommassa asemassa olevia yhteisön jäseniä bussittavana (eli bussin alle heittävänä), näkyvyyden ja oman osallistumisenhalun nimissä; että oma näkyvyyteni ja oma, henkilökohtainen aktivismini vie muilta tilaa. 

Vaikka tiedän itse kirkkaasti mitkä ovat tavoitteeni, motivaationi ja syyni tehdä transaktivismia, koen kuitenkin olevani aivan kaiken velkaa yhteisölleni, joka kannatteli minut oman prosessini läpi, antoi minulle voimaa ja työkaluja taistella cisteemiä vastaan, auttoi Kelan haastamisessa oikeuteen hormonikorvauksista, jne ad infinitum. Oma kokemus siitä, minkä verran tilaa vien tai minkälaiseen tilaan koen itse olevani oikeutettu ei ole kuitenkaan tässä välttämättä relevantti. Otan syytöksen tosissaan. Olen tietoinen siitä, että näkyvyyteni ja asemani on tuonut minulle valtavasti etuoikeuksia. Minua kuunnellaan, haastatellaan, pyydetään paneeleihin ja kouluttamaan. Olen yrittänyt näitä jakaa eteenpäin, etenkin jos kyseessä on ollut palkkioista tai ns. “hyvästä” näkyvyydestä. Se, että en rankankaan introspektion jälkeen tiedä, mitä olisin voinut tehdä paremmin tai edes toisin tämän osalta ei tarkoita, etteikö ole asioita, mitä olisin tehnyt väärin. Palaute on mielestäni ehdottoman väärässä siinä, että bussittaisin muita yhteisöstä, mutta toisaalta on myös varmasti totta, että minun näkyvyyteni on vienyt muilta mahdollisuuksia tulla kuulluksi – silloinkin, kun olen yrittänyt nimenomaan nostaa yhteisöä ja etenkin muunsukupuolisia, femmejä ja naisia.

Olen pahoillani, että minusta on ollut harmia yhteisölleni. Olen halunnut auttaa ja kantaa osani ja sikäli, kun jaksamista ja energiaa on minulla ollut keskimäärin melko hyvin, olen yrittänyt kantaa aika paljon. Ymmärrän, että tämä on voinut näyttäytyä itsekkäänä. Ajattelen, että oikein yhteisöä kohtaan on nyt se, että otan kokonaan transaktivistina mietintätaukoa. Tiedän toisaalta myös, että en halua omissa henkilökohtaisissa someissani pidättäytyä kommentoimasta ja nostamasta transteemaisia uutisia. Tämän takia puhun järjestäytyneen transaktivismin tauosta – omat asiani jäävät edelleen omaksi asiakseni. Oma sosiaalisen median seinäni on edelleen täysin minun omani ja siinä aion käyttää aivan kaiken tilan näin halutessani. 

Hoidan luonnollisesti Trans ry:ssä kauden tehtäväni kunnialla loppuun. Siihen kuuluu mm. STM:n asettaman translakityöryhmän jäsenyys. Järjestön asioista toivon kohteliaimmin tosin jo nyt, että viestitte virallista kautta esim. tikettijärjestelmämme kautta (support.transry.fi). 

Toivottavasti kohtaamme näissä merkeissä pian taas! 

Panda

TIEDOTE: Panda Eriksson ehdolla Tehyn valtuustovaaleissa 2021

Tehyn opiskelijayhdistyksen varapuheenjohtaja Panda Eriksson on ehdolla Tehyn valtuustoon 2021. Nämä ovat ensimmäiset liiton valtuustovaalit, joissa myös opiskelijajäsen voi asettua ehdolle. Eriksson ponnistaa valtuustoa kohti Yhdessä Eteenpäin -ryhmästä. 

Eriksson on sairaanhoitaja- ja seksuaalineuvojaopiskelija, jolla on pitkä tausta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä sekä aktivismissa. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen näki nimenomaan vahvassa aktivistitaustassa ja -kokemuksessa jotain arvokasta. “Olen seurannut Pandaa somen kautta ja tiedän, että kun hän lähtee johonkin, niin hän panostaa siihen täysillä. Moninaisuus ja sen päälle ymmärtäminen on Tehylle ja tehyläisille aloille rikkaus. Siksi päädyin kysymään Pandaa mukaan”, Rytkönen toteaa. 

Akateemisen taustan omaavalle Erikssonille tehyläisyys oli itsestäänselvä asia, kun päätös alanvaihdosta oli tehty. Hän kuvailee arvostavansa Tehyssä pitkiä perinteitä, vankkaa osaamista ja vahvaa joukkovoimaa. Toisaalta hänen vaaliteemoihin ja arkeen kuuluu ajatus siitä, että kehitys ja oppiminen ovat elintärkeitä aspekteja. “Maailma muuttuu ja olen ylpeä siitä, että voin olla mukana muuttamassa sitä. Me olemme ihmisinä ja työntekijöinä niin valtavan moninaisia ja jokainen tuo omaan ammattiminäänsä mukanaan omia taustatekijöitä. Liiton tulee mielestäni kokonaisuudessaan heijastaa tätä”, hän kuvailee. Eriksson on itse transsukupuolinen ja on opettanut niin sairaanhoitopiireissä kuin korkeakouluissa ammattilaisia kohtaamaan esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia potilaita ja työkavereita  sensitiivisesti.

Erikssonille eräs tärkeä asia Tehyn toiminnassa on puoluepoliittinen sitoutumattomuus. Hän kuvailee itseään ensisijaisesti aktivistina ja intersektionaalisena feministinä, jolla hän tarkoittaa kannattavansa ihan jokaisen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, kuitenkin huomioiden ihmisten erilaiset tarpeet ja taustat. “Kuvittelin, että olisin kohta 30-vuotiaana aikuisopiskelijana jännittävä näky kentällä, mutta sote-alalta löytyy paljon alanvaihtajia. Ikäspektri on laaja ja tämä on hieno asia. Ay-liikkeen toiminta ei ole minulle yhtä tuttu asia, kuin esimerkiksi potilas- ja edunvalvontatyö. Mietin pitkään asiaa, mutta Millariikka onnistui kosiskelemaan mukaan ja hän on ollut erinomainen tuki”, Eriksson toteaa. Hän kuvaileekin vähän vitsikkäästi itseään Rytkösen “oppipoikana”. 

Tehyn valtuustovaaleissa valitaan valtuustoon 83 jäsentä. Valtuusto toimii Tehyn ylimpänä päättävänä elimenä ja se mm. valitsee liitolle puheenjohtajiston ja hallituksen sekä päättää liiton tavoitteista, toiminnasta ja taloudesta. Myös työtaistelusta päättäminen ja työ-/virkaehtosopimusten hyväksyminen ovat valtuuston tehtäviä. Kaikki tehyläiset ovat äänioikeutettuja vaaleissa, jotka käydään 29.3.-21.4.2021 netissä. Vaalitulokset julkaistaan 26.4.2021. 

Lisätietoja: 

Panda Eriksson, panda.eriksson(a)tehy.net
tehy.fi/fi/valtuustovaalit

Hoitsuopiskelijan ja aktivistin arki

Sairaanhoitajaksi tullaan käymällä ammattikorkeakoulu, vaikka ne oikeat oppikokemukset tulevat sieltä kentältä. Samalla tavalla moni taho ja yhteisö yrittää prepata aktivistia siihen, mitä hän voi kokea julkisesti vähemmistöön kuuluvana henkilönä. Mikään taho ei kuitenkaan valmista siihen, että 29-vuotiaana pitää olla oma konsultoiva juristi, joka avustaa rikosilmoituksien kirjoittamisessa.

Koronavuosi on sinänsä ollut minulle melko rauhallinen. Olen pääsääntöisesti ollut joko töissä tai kotona, sillä social distancing on osoittautunut varsin tehokkaaksi tavaksi vähentää koronan riskiä. Kesän jälkeen lähdin TYKS:iin harjoitteluun ja rakastuin täysin kirurgiseen työhön. Ilokseni pääsen jatkamaan sitä. Henkilökohtaisessa elämässäni tapahtui joitain muutoksia, kun ihmissuhteet muuttivat muotoaan. Olen ollut ajoin varsin tylsistynytkin, sillä ekstrovertin elämään kuuluu ihmiset. Joitain uusia ihmisiä on toki voinut myös tavata ja olen ollut hyvin iloinen siitä, että kaikki läheiset ovat (toistaiseksi) pysyneet terveinä, eikä korona ole saapunut lähipiiriini. Liityin Tehyn opiskelijoiden hallitukseen ja Tinksu Haapalainen kuvasi minut peräti Tehy-lehden kanteen! Ay-liikkeen toiminta on hiljalleen käynyt tutummaksi. Tästä lisää uutisia toivottavasti piakkoin!

Kuvassa Tehy-lehden kansi. Kansikuvana on kuva Panda Erikssonista hoitajan asussa. Otsikko on "Transaktivisti ja opiskelija Panda Eriksson: Sukupuolta ei tarvitse aina tietää".
Kuva: Tinksu Haapalainen / Tehy-lehti 01/21

Tietysti muu aktivismi herättää enemmän närää kuin ay-liikeaktivismi. Päädyin laadukkaan* Partisaani-blogin joulukalenteriin aihetunnisteella ”poliittiset viholliset”. Äärioikeistolainen, journalistisen etiikan* ja standardeita* sankarillisesti* ylläpitävä julkaisu käy solvauksien maustamana läpi edellistä blogipostaustani, jossa kerron siitä, miten päädyin käymään oikeutta uuskansallissosialistisen nuoren miehen kanssa tämän yritettyä kuristaa minut. Ilahduttavan* moni lukija oli sitä mieltä, että transsukupuolisena sitä saa mitä tilaa. Että rasismin vastustaminen on hyvä syy vetää turpaan. Sekä toki että transsukupuolisena on päästään sekaisin, terapian ja pakkohoidon ellei peräti jälkiabortin tarpeessa.
(* = ironinen sanavalinta)

Minua nauratti sinänsä öyhöttäjien valitsema ajankohta, sillä kun minun vuoroni tuli joulukalenterissa, niin olin siirtymässä jouluksi takaisin ikäihmisten pariin töihin. Tavallinen argumentti äärioikeistolaisilla on, että aktivistien ”pitäisi mennä töihin” ja tehdä jotain järkevämpää ajallaan. Että Jumala, Raamattu ja isänmaallisuus olisivat ainoa vaihtoehto, mikäli saunan taakse ei saada laillisesti viedä. Artikkeli postattiin sillä aikaa, kun itse olin valvomassa leikkausheräämössä potilaita, jonka jälkeen siirryin töihin ikäihmisten palveluasumiskeskukseen, jossa työtehtäviini on kuulunut viime aikoina mm. (veteraani-)vanhusten syöttäminen, pyllyn pyyhkiminen ja vessaan vieminen nosturilla tai pyörätuolilla sekä Raamatun lukemista ihmisille, jotka eivät enää kykene itse lukemaan. Väitän vakaasti, että jokaikisellä hoitajalla tässä maassa on enemmän selkärankaa ja on enemmän hyödyksi isänmaalle, kuin yksikään äärioikeistolainen öyhöttäjä.

Tietysti ihmisen arvo ei ole kiinni siinä, mitä hän tekee työkseen tai miten ”hyödyllinen” hän on yhteiskunnalle – tämä on osa uusliberalistista koneistoa, joka tuuttaa meihin kouluikäisistä saakka, että meistä jokainen on oman onnensa seppä. Ellen minä olisi päässyt ilmaiseen kouluun, ilmaiseen korkeatasoiseen lukioon, tai ellen olisi saanut ilmaista terveyden- ja sairaanhoitoa myös esimerkiksi sukupuoliristiriitaani, en olisi tässä tänään, enkä olisi antamassa takaisin yhteiskunnalle. Minulla on valtava etuoikeus siinä, että olen esimerkiksi työkykyinen, sillä monilla on erinäisistä syistä tilanne hyvin erilainen, eikä se millään lailla määrittele heidän ihmisarvoaan.

Yritän jatkossa kirjoittaa blogipostauksia, jotka keskittyvän enemmän yksittäisiin aiheisiin kerrallaan, sillä tällainen harvoin päivittyvä yhteenvetotyyli ei liiemmin palvele minua tai muita. Jos sinua kiinnostaa seurata päivittäisempiä pohdintoja ja kannanottojani, voit käydä twitterissä @panda_eriksson, facebook-sivuillani Panda Eriksson tai uudessa, julkisessa instagramissani @pandaeriksson . Kuulemisiin!