Lol please – eli pari sanaa Sanoman vaalikoneesta

Sanoma julkaisi vaalikoneensa aluevaaleja 2022 ajatellen ja tuttuun tapaan siellä on laadukkaita kysymyksiä, joilla on mitä suurin merkitys siihen, miten sote-palvelut järjestetään vuodesta 2023 lähtien… Tai sitten ei.

Toki ymmärrän, että haetaan polarisoivia, provosoivia kysymyksiä, joilla ehdokkaiden arvopohjaa saadaan esille. Tässä kuitenkin jälleen ollaan tilanteessa, jossa sote-uudistuksesta kiinnostuneet pääsevät pohdiskelemaan olemmeko me lgbtiq+ -ihmiset yhdenvertaisia kansalaisia, kuin muutkin. Newsflash: Tahdon2013-uudistus meni jo läpi, nyt on sote-uudistuksen aika, eikä siinä kukaan tule päättämään siitä ketkä saavat mennä naimisiin (onneksi). On jotenkin todella ikävän tuntuista, että jälleen meikäläisiä käytetään tällä tavalla tilanjakajina, sillä se tarkoittaa sitä, että joka ikinen lgbtiq+ -ihminen, joka tähän vastaa joutuu miettimään niitä ehdokkaita, jotka ovat sitä mieltä että meikäläiset olemme toisen luokan kansalaisia. Me tiedämme kyllä, että tasa-arvo ja yhteiskunta ei ole valmis, mutta tämä tuntuu turhalta naamaan hieromiselta. Mikäli kuulut niihin, joiden mielestä tämä on täysin OK ja hyvä kysymys kysy itseltäsi kävisikö yhtä lailla järkeen antaa ehdokkaiden kyseenalaistaa muita perus- ja ihmisoikeuksia vaalikoneessa?

Miten absurdilta se tuntuisikaan – ja millainen paskamyrsky siitä syttyisikään – jos siinä olisi kysymys siitä ovatko esimerkiksi yksinhuoltajat oikeutettuja olemaan vanhempia, tai tulisiko esimerkiksi perussuomalaiseen puolueeseen kuuluvien saada ylipäänsä mennä naimisiin?

Vastaus molempiin on tietysti kyllä. Mielipide jostain ihmisestä tai siihen mitä hän edustaa ei vaikuta siihen, että hänellä on juridiset oikeudet siinä, missä muillakin.

Sanoman vaalikonekysymyksien avaaminen

Sanoman vaalikone on jaettu Helsingin sanomien ja Ilta-Sanomien koneeseen. Voit tehdä ne täältä (HS) ja täältä (IS)!

Q: ”Julkisten terveyspalvelujen maksullisuus on hyvä asia.”
A: Osittain samaa mieltä. Tämä on haasteellinen kysymys: Julkisten terveyspalvelujen maksullisuus on hyvä asia, MIKÄLI hinta on kohtuullinen tai saavutettava taloudellisesti myös heille, joilla ei ole muuten varaa terveyspalveluihin. Tosiasia on se, että sote-palvelut maksavat tuottaa. Tosiasia on myös se, että maksuilla kerätään rahoitusta (n. 7% sote-menoista). Perusterveydenhuollon tulee mielestäni olla maksutonta (esim. tk-käynnit), mutta en näe syytä miksi ei voisi esimerkiksi porrastaa maksuja muutoin maksukyvyn mukaan.

Q: ”Mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa on taattava oikeus saada hoitoa tietyn ajan, esimerkiksi seitsemän päivän sisällä, vaikka se lisäisi kustannuksia.”
A: Täysin samaa mieltä: Terapia- ja hoitotakuu.  Mt-ongelmia on kiireellisiä ja vähemmän kiireellisiä, ja kiireelliset tulisi hoitaa samalla tehokkuudella, kuin muutoinkin hoidetaan kiireellisiä terveysongelmia. Hallituksessa nyt vireillä oleva hoitotakuuteema (3kk–> 7 vrk hoitoonpääsy perusterveydenhuoltoon) tulee olla käytössä, sillä hoitotakuun piiriin kuuluu perusterveydenhuollossa annettava ensivaiheen hoito mm. masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden, unettomuuden ja lievien riippuvuuksien osalta.

Q: ”Palvelusetelin käyttöä tulisi lisätä jonojen purkamiseksi. ”
A: Osittain eri mieltä – mielestäni palveluseteli on erinomainen hätävara, sillä kun on kiire on kiire. Tästä kertoo esimerkiksi nyt 15.12.21 hyväksytty perusterveydenhuollon palveluseteli Turussa – jonoja täytyy purkaa ja ihmisten täytyy saada hoitoa. En kuitenkaan pidä pitkällä tähtäimellä järkevänä panostaa ostopalveluihin, vaan omaan palvelutuotantoon.

Kuvituskuva, jossa saniaisia, kukkia ja muita kasveja.

Q: ”Paperittomille eli oikeudetta maassa oleskeleville ihmisille on taattava oikeus kiireellisten terveyspalvelujen lisäksi kroonisten sairauksien hoitoon, suun terveydenhoitoon ja rokotuksiin.”
A: Täysin samaa mieltä: No mitä nyt taas, tietysti tulee. Olen sairaanhoitaja ja sitoutunut hoitamaan jokaista potilasta, kysymättä esimerkiksi synnyinmaata, uskontoa tai poliittisia uskomuksia, oli henkilö sitten kuka tahansa.

Q: ”Mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon käytettävää osuutta terveydenhoidon menoista on kasvatettava. ”
A: Täysin samaa mieltä. Meillä ei ole varaa olla nostamatta, sillä tilanne on kriisiytynyt. Joulukuussa 2021 julkaistiin THL:n toimesta hyvin huolestuttavia lukuja. Tarvitaan rakenteellista muutosta yhteiskuntaan, joka tällä hetkellä ajaa ihmiset loppuun jo ennen täysi-ikää. Meillä ei ole myöskään yhteiskuntana varaa menettää ihmisiä työkyvyttömyyteen:  Viime vuonna 102 000 ihmistä oli mielenterveyden takia työkyvyttömyyseläkkeellä, vauhti on n. 10 hlöä päivässä pelkästään masennuksen takia. Ei näin.

Q: ”Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten palveluita pitäisi siirtää yrityksiltä enemmän julkisen puolen hoidettavaksi. Nyt valtaosa lastensuojelulaitosten ylläpitäjistä on yksityisiä yrityksiä. ”
A: Osittain samaa mieltä, mutta se ei voi olla itseisarvo, sillä tärkeintä on turvata sijoitettujen lasten oikeuksien täysimääräinen toteutuminen, riittävä valvonta, riittävät resurssit ja työhyvinvointi henkilökunnalle. Mikäli tämä saadaan turvattua niin pitkällä tähtäimellä mieluusti näkisin nämä julkisina palveluina, kyllä.

Kuvituskuva, jossa kaksi henkilöä seisovat vastakkain ja hymyilevät isosti toisilleen. Toinen on vanhempi, arviolta 70-vuotias, toinen on nuorempi, arviolta 16-vuotias. Nuoremmalla henkilöllä on Downin oireyhtymä.

Q: ”Alle 25-vuotiaille pitäisi tarjota maksuton ehkäisy. ”
A: Täysin samaa mieltä. Tästä olen meuhkannut vuosia, seksuaaliterveys on ydinteemojani enkä voi kuvailla miten tärkeää tämä on. Voitaisiin hyvinkin nostaa tuota ikärajaa 30 vuoteen.

Q: ”Nykyisin koululaisilla on kolme laajaa terveystarkastusta peruskoulun aikana. Määrää tulisi lisätä neljään, vaikka se lisäisi kustannuksia.”
A: Osittain eri mieltä, sillä miksi? Tämän hetken tarkastelut (1., 5. ja 8. luokalla) ovat nähdäkseni hyvät, mihin tarvitaan neljäs? Sen sijaan voitaisiin painottaa näiden laatua, yhdenvertaistaa käytäntöjä ja panostaa siihen, että oppilashuolto palvelee enemmän koko porukkaa niin, että ne jotka tarvitsevat enemmän terveydellistä tukea kuin nämä kolme tarkastusta pääsisivät helposti hoitoon. Tietysti mikäli tulisi enemmän tutkimustietoa, jonka mukaan tarvitaan vielä lisätarkastuksia, niin voisin hyvinkin arvioida asiaa ja mielipidettäni uudestaan.

Q: ”Vanhusten kotihoitoon pitäisi tuoda enemmän sähköisiä palveluita kuten videopuheluja ja älylaitteita.”
A: Osittain eri mieltä. Tämäkin on vaikea kysymys – on kyllä todettu, että näistä voi olla apua, esimerkiksi niin, että henkilö voi matalammalla kynnyksellä ottaa yhteyttä hoitajaan tai läheiseen, tai ystävään. Apuvälineet eivät kuitenkaan korvaa ihmisen läsnäoloa tai paikan päällä tehtävää hoitotyötä. Lisäksi pitäisi muistaa aina digiesteettömyys. Ei saa kukaan tippua palvelujen ulkopuolelle sen takia, että ei osaa säätää nettiasetuksia.

Olen ollut vanhainhoidossa töissä. Tiedän, että ikäihmiset voivat hyvinkin hyötyä digivälineistä esimerkiksi siinä, että pitävät yhteyttä läheisiinsä. Vaikka vastustan ”pakkodigitalisaatiota” pitäisinkin aika tärkeänä, ettei oletettaisi etteikö ikäihminen voisi osata käyttää digilaitteita. Se on ikäihmisten aliarviointia.

Kuvituskuva, jossa ikääntynyt henkilö vaaleanlilassa mekossa ja mustassa päähineessä hymyilee isosti kameralle.

Q: ”Vanhusten hoivassa pitäisi siirtää painopistettä edelleen kotihoidon puolelle. ”
A: Osittain eri mieltä. Monet haluavat asua kotona mahd. pitkään ja se tulee heille suoda; toiset taas eivät pääse palveluasumiseen, vaikka haluaisivat ja tarvitsisivat sen. Ikäihmisten hoivassa tulee pystyä yhtä lailla yksilöllisiin ratkaisuihin, kuin sairaan- ja terveydenhoidossa muutoinkin. Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin tarvittaisiin monissa tapauksissa kevyempiä, yhteisöllisen palveluasumisen malleja. Tämä on siis kysymyksenä ihan pölö, sillä se ei tarjoa tilaa yksilöllisille tulkinnoille. Kaikkien tarpeet eivät ole samanlaisia.

Q: ”Kaikki paloasemat on säilytettävä.”
A: Sanoin vaalikoneessa, että ”en osaa sanoa”, mutta vastaus on oikeasti, että tämä ei ole mustavalkoista. Eihän paloasemien suuri määrä ole mikään itseisarvo, vaan resurssimäärän säilyminen, jotta pelastustoimi toimii. En lähtökohtaisesti kannata keskittämistä, mutta joissain tapauksissa erikoistuminen ja keskittäminen voi tukea laadun parantamista, jolloin se on perusteltua. Tämä on ratkaistava jokaisessa tapauksessa erikseen.

Kuvassa Panda Eriksson sinisessä sairaanhoitajan paidassa ja nimikyltissä. Pandalla on nenäsuumaski ja hän katsoo kameraan.
Minä ensimmäisessä hoitotyön työpaikassani Turun kaupungilla opiskelijana!

Q: ”Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema, vaikka se lisäisi kustannuksia.”
A: Täysin samaa mieltä. Perusterveydenhuoltoa pitää saada omalla kotipaikkakunnallaan. Asema voi toki olla liikkuvan mallin asema.

Q: ”Ulkomaisten hoitajien tuloa töihin Suomeen on helpotettava työvoimapulan lievittämiseksi.”
A: Osittain samaa mieltä: Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan myös sote-alalla. Parhaimpiin kollegoihini kuuluvat sairaanhoitajia, jotka ovat muualta kuin Suomesta kotoisin. Pidän tärkeänä, että tuotetaan sote-palveluja käyttäjän äidinkielellä. Näin ollen on tärkeää panostaa prosessissa kieliopintoihin. On myös sanomattakin selvää, että kriisi koskee sote-alan työhyvinvointia laajemmin, enkä usko, että pelkästään hoitajien hankkimisella ulkomailta selvitään tästä. ”

Q: ”Jos hoitajista on pulaa, heitä pitäisi houkutella töihin suuremmalla palkalla.”
A: Täysin samaa mieltä sillä lol, tämä ei voi olla edes oikea kysymys. Me hoitajat kannamme tätä kansakuntaa mikrokuitusinisiin verhoutuneilla hartioillamme. Ansaitsemme hyvin paljon enemmän kuin mitä tällä hetkellä saamme. On kuitenkin huomioitava, että tällaisesta sopivat työnantaja- ja työntekijäliitot, ei sote-valtuutettu. ”

Kuvassa Panda Eriksson. Hänellä on päällään leikkaussalin sininen kaapu ja päähine, sekä nenä-suumaski. Hän katsoo kameraan.
Hoitsun selfie: Tässä opettelemassa miten pukeudutaan leikkaussaliin!

Q: ”On tärkeämpää luoda keskitettyjä, eri palvelut saman katon alle kokoavia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä kuin pyrkiä pitämään palvelut mahdollisimman lähellä.”
A: Täysin eri mieltä. Isot sote-keskukset ovat hyviä siinä, että ne tuovat moniammatillisuutta ja erikoistunutta osaamista. Kannatan täysin näitäKIN. Perusterveydenhuoltoa ei kuitenkaan voida viedä pois käyttäjän luota.

Q: ”On oikein, että esimerkiksi Uudeltamaalta siirretään sote-uudistuksen myötä enemmän rahaa niille alueille, joissa väestö on iäkkäämpää ja sairaampaa.”
A: Täysin samaa mieltä. Suomi on ainakin olevinaan hyvinvointivaltio, jolloin jokaisella asukkaalla on yhtäläinen oikeus palveluun, missä ikinä asuukaan. Tarvevakio auttaa tässä – rahaa siirretään ideaalitilanteessa sinne, missä sitä tarvitaan.

Q: ”Eduskunnan pitäisi säätää laki, jolla hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden. ”
A: Täysin samaa mieltä ja itä ilmeisimmin valtiovarainministeriö työstää jo tätä – hallitus on linjannut, että maakuntavero tulisi käyttöön viimeistään v. 26. En näe tätä ongelmallisena – viimeistään verotusoikeuden myötä hyvinvoitialueella olisi paremmat ja selkeämmät syyt järjestää palvelut hyvin, sen lisäksi että omat verotulot auttaisivat tukemaan esim. terveysinvestoinneissa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole nähdäkseni olla merkittävä rahoituksen lähde, vaan valtionosuuksilla edelleen mentäisiin.

Kuvassa Panda Eriksson, päällään leikkaussalivaatteet, eli sininen kaapu ja koko tukan peittävä päähine sekä nenäsuumaski ja steriilit hanskat. Kuva on otettu luokkahuoneessa. Panda näyttää yläpeukkuja ja hymyilee maskin takaa.
Hoitsukoulu opettaa mm. aseptisen tavan pukeutua leikkausta varten, jotta ei potilasterveys vaaraannu!

Q: ”Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.”
A: Täysin samaa mieltä. Lol please.

Q: ”Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.”
A: Täysin eri mieltä. Mitä nämä kysymykset edes on? Koulun tulee olla turvallinen paikka oppia ja kasvaa.

Q: ”Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.”
A: Täysin eri mieltä. Rakkaus, solidaarisuus, ihmisoikeudet, kunnioitus toisiaan kohtaan, usko tieteeseen ja tutkimukseen, tasa-arvo – siinä hyvä arvopohja!

Q: ”Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.”
A: Täysin eri mieltä. Kunta tai sittemmin hyvinvointialue on se taho, joka vastaa sote-palveluista.

Kuvassa nuori Panda, joka on pukeutunut kokonaan mustiin. Hän seisoo banderolliin maalattujen sateenkaarisiipien edessä niin että näyttää siltä, että siivet kasvaisivat hänen selästään. Kuva on otettu Turun jokirannassa. Banderolli on ollut osa Turku Prideä vuosia sitten.
Vuosia sitten Turku Prideillä!

Q: ”Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.”
A: Täysin samaa mieltä. On ihan pöljä idea ajatella, että leikkaamisella tulisi säästöjä, kun ne samat leikkaukset tulevat kuluina takaisin palvelutarpeen ja pahoinvoinnin muodossa. Meillä on varaa maksaa enemmän veroja, vaikka en nyt pidä tätä lähtökohtaisena tavoitteena tietenkään.

Q: ”Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.”
A: Täysin eri mieltä. Tiettyyn pisteeseen asti, kyllä, ”lahjakkuudesta ja ahkeruudesta” voi ja saa palkita. Nykyinen tilanne on kuitenkin jo irvikuva: tämänhetkisen valtuustoryhmänikin periaateohjelmasta suoraan ”ei ole oikein, että varakkaimmat rikastuvat entisestään samalla, kun maailmassa on valtavasti ihmisiä, joilla ei ole varaa edes perustarpeisiin. Varallisuuden nykyisenkaltainen jakautuminen ja tuloerot eivät ole luonnonlakeja, vaan niitä tulee politiikalla tasata.”. ”

Q: ”Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.”
A: Täysin eri mieltä. Julkisen talouden tavoite on palvella asukkaiden tarpeita.

Q: ”Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.”
A: Täysin eri mieltä. Talouskasvu on täysin OK ja hieno asia, mutta vain, mikäli se ei tapahdu luonnon tai esimerkiksi kansanterveyden kustannuksella. En ole niinkään varma siitä, etteikö tämä olisi tällä hetkellä tilanne.

Kuvassa Panda nojaa puuta vasten lähteen reunalla, taustalla näkyy vesistö ja luontoa. Panda hymyilee. Hänellä on yllään musta T-paita, jossa lukee "I only date feminists".
Joitain vuosia sitten! Kuva: Sonja Siikanen

Q: ”Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.”
A: Täysin samaa mieltä

Q: ”Terveyspalveluita tulee siirtää Turusta helposti saavutettaviin kehyskaupunkeihin, kuten Kaarinaan tai Raisioon.”
A: Osittain eri mieltä. Olen täysin sitä mieltä, että erikoistunutta osaamista tulisi keskittää mikäli se tukee erikoistumista ja osaamista, ja näin palvelee potilaita parhaiten. Perusterveydenhuollon tulee kuitenkin olla lähellä ihmistä, sitä ei saa keskittää.

Q: ”Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarjonnan pitää olla samantasoista sekä ruotsiksi että suomeksi, vaikka se tarkoittaisi palvelujen heikkenemistä toisella kielistä.”
A: Täysin samaa mieltä – Suomi on kaksikielinen maa ja tarjolla pitää kyllä olla ruotsinkielisiä palveluja niitä tarvitseville. En usko hetkeäkään, että se heikentäisi palveluja suomeksi. Finland är ett tvåspråkigt land och tjänster bör kunna produceras på svenska, jag tror inte ett dugg på att det skulle försvaga de finska tjänsterna.

Q: ”Turkuun pitää perustaa huumeiden käyttöhuone, jos laki sallii tämän myöhemmin.”
A: Täysin samaa mieltä. Tämä ei ole fiilispohjalta sanottu asia, vaan tämä on tutkimukseen perustuva näkemys. Tämä lisäisi turvallisuutta ihan jokaiselle – käyttäjälle ja muulle väestölle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s