[ ] Mies [ ] Nainen [x] Muu – juridisesta sukupuolesta, vol 2: Suomen puoluepoliittinen tilanne

Tämä on osa 2/4 sarjassamme [ ] Mies [ ] Nainen [x] Muu – juridisesta sukupuolesta. Tämä osuus keskittyy pohtimaan Suomen nykyistä puoluepoliittista tilannetta vaalien jälkeen.

Alun perin suunniteltujen kolmen artikkelin lisäksi lisäsin yhden artikkelin suunnitelmiin, sillä tämä teksti uhkasi venyä liian pitkäksi.

Vaalien alla käytiin vilkasta keskustelua puolueiden eroavaisuuksista, ja hyvä näin. Translaki alkaa jo olla jokapäiväinen teema, mitä ehdokkaat osaavat odottaa. On toki totta, että translakiuudistuksen itsessään on oltava eduskunnan seuraava ensisijainen ihmisoikeusfokus, sillä translaki on ollut ongelmallinen siitä asti, kun se astui voimaan, ja on korkea aika muuttaa asia (pakkopalautukset ovat toinen hyvin akuutti asia). Mikään ei silti estä meitä katsomasta eteenpäin, sillä vielä on asioita korjattavana lakijärjestelmässämme ja olisi pölöä olla käyttämättä sitä flow’ta, mitä translakikampanjointi on saanut aikaiseksi. Nykyään hyvin monet ihmiset ymmärtävät, mitä muunsukupuolinen tarkoittaa ja isotkin puolueet ovat ilmoittaneet kannattavansa kolmannen sukupuolivaihtoehdon laillistamista.

Jos tämä ei riitä perusteluksi sille, miksi myös juridisen sukupuolen kysymykseen tulisi tarttua jo, niin mainittakoon, että Suomesta on loppumassa hetut kesken. Valtioneuvosto on asettanut tätä varten työryhmän, jonka tehtävä on pohtia henkilötunnuksen uudistusta. Trasek ei palauttanut omaa lausuntoa tänä keväänä, mutta hallituksen jäsen osallistui keskusteluun, kun kollegat Dreamwear Clubilla ja Setassa toimittivat työryhmälle lausunnot sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta. Henkilötunnuksen tehtävähän on yksiselitteisesti määritellä eli yksilöidä jokainen Suomen kansalainen, mutta onko sukupuoli todellakin relevantti tekijä tässä? Suomessahan käytetään sukupuolitettuja hetuja virallisesti vain kahteen asiaan: asepalvelukseen kutsumiseen sekä rintasyövän seulontakutsujen lähettämiseen. Tämän lisäksi sukupuolta käytetään väestörekisteritietona hyväksi esimerkiksi tasa-arvotyössä, sillä Tilastokeskus julkaisee vuosittain raportin Suomen tasa-arvotilanteesta. Työryhmä onkin tarkoitus ottaa kantaa siihen, voisiko Suomeen tulla ns. sukupuolineutraali henkilötunnus, josta henkilön sukupuoli ei näy. Tämä on kuitenkin osittain eri asia kuin se, onko sukupuolikategorioita enemmän kuin kaksi, mitkä vaihtoehdot ovat ja näkyykö juridinen sukupuoli esimerkiksi passissa tai ajokortissa, sekä missä vaiheessa ja miten henkilö saa mahdollisuuden potentiaaliseen kolmanteen kategoriaan. On siis tärkeää huomata, että väestötietojärjestelmää ohjaavan lain on muututtava, jotta pääsisimme maaliin asti näissä pyrkimyksissä.

heather-mount-606808-unsplash

4.11.2018 julkaistua artikkelia varten Karjalaisen toimittaja teki kyselyn eduskuntapuolueille. SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP:n eduskuntaryhmien puheenjohtajat kannattivat siinä “varauksetta kolmannen sukupuolivaihtoehdon laillistamista Suomessa”. Laillistaminen on tässä vähän hassu sanavalinta, mutta mennään sillä: Keskusta kertoi kannattavansa lainsäädännön muuttamista vain intersukupuolisten lasten kohdalla, kun taas Perussuomalaiset eivät kannattaneet “kolmannen sukupuolen laillistamista yleisenä vaihtoehtona”, vaikka ilmaisivat ymmärrystä sille, että “sukupuolen valitsemista” voi olla tarpeen lykätä silloin, kun syntyy lapsi, jonka “sukupuoli on epäselvä”. Persujen eduskuntaryhmän pj Meri puhuu siis tässä intersukupuolisista lapsista, eikä tämä ole näin ollen sovellettavissa aikuisiin ihmisiin, jotka haluaisivat valita kolmannen sukupuolivaihtoehdon osana sukupuolenkorjaustaan tai sukupuoli-ilmaisuaan. Kokoomuksen, Sinisten ja KD:n eduskuntaryhmien pj:t eivät kannattaneet kolmannen sukupuolen laillistamista ylipäänsä. Ironista sinänsä, ottaen huomioon, että ainakin Kokoomuksen nuorisoryhmä kampanjoi transteemoilla paraikaa.

Vaaleja 2019 varten Seta ry toteutti “sateenkaariedustaja”-listauksen, johon ehdokkaat saivat itse ilmoittautua. Listaus kolmatta juridista sukupuolimerkintää Suomeen kannattavista ehdokkaista sisältää ehdokkaita Eläinoikeuspuolueesta (14/17 ehdokasta, joskin Twitterissä on raportoitu myöhemmin, että loputkin kolme ovat allekirjoittaneet!), Feministisestä puolueesta (35/37 ehdokasta), Itsenäisyyspuolueesta (1/47 ehdokas), Kokoomuksesta (24/216 ehdokasta), Liberaalipuolueesta (9/36 ehdokasta), Liike nyt -yhteislistalta (2/109 ehdokasta), Perussuomalaisista (1/213 ehdokasta – yikes!), Piraattipuolueesta (28/87 ehdokasta), Keskustasta (11/216 ehdokasta), Kommunistisesta puolueesta (14/90 ehdokasta, mukana sit.), RKP:sta (23/98 ehdokasta), SDP:sta (64/216 ehdokasta), Vasemmistosta (128/216 ehdokasta) ja Vihreistä (129/216 ehdokasta).

Vaali-ilta oli äärimmäisen jännä ja lopulta näistä kolmatta sukupuolikategoriaa kannattavista eduskuntaan pääsi 39 ehdokasta (41 ehdokasta oli ilmoittautunut sateenkaariehdokkaiksi, mutta valituista Vihreiden Sofia Virta sekä Noora Koponen eivät olleet allekirjoittaneet 3. juridisen sukupuolen kannattajien listaa). Koponen ilmoitti kuitenkin myöhemmin Twitterin kautta kannattavansa 3. juridista sukupuolikategoriaa ja että linkki oli vain mennyt ohi. Hyvä näin! Tulevat 3. juridista sukupuolikategoriaa kannattavat kansanedustajat ovat listattuna alhaalla:

Kokoomuksesta Jaana Pelkonen, Saara-Sofia Sirén ja Sari Multala, RKP:sta Anders Adlercreutz ja Eva Biaudet, SDP:stä Eveliina Heinäluoma, Ilmari Nurminen, Paula Werning, Riitta Mäkinen, Sanna Marin, Tarja Filatov, Tuula Haatainen ja Tytti Tuppurainen, Vasemmistosta Aino-Kaisa Pekonen, Anna Kontula, Hanna Sarkkinen, Juho Kautto, Jussi Saramo, Li Andersson, Mai Kivelä, Merja Kyllönen, Paavo Arhinmäki, Pia Lohikoski ja Veronika Honkasalo sekä Vihreistä Atte Harjanne, Bella Forsgren, Emma Kari, Hanna Holopainen, Iiris Suomela, Inka Hopsu, Jenni Pitko, Krista Mikkonen, Mari Holopainen, Maria Ohisalo, Mirka Soinikoski, Outi Alanko-Kahiluoto, Saara Hyrkkö, Satu Hassi ja Tiina Elo.

(Jokaisen kansanedustajan kohdalla on linkki heidän kotisivuilleen, jotta voisit mahdollisimman helposti ottaa heihin yhteyttä – esimerkiksi kannustaaksesi heitä muistamaan myös vaalien jälkeen, että tarvitsemme muutakin, kuin binäärisiä sukupuolikategorioita, tai että he voisivat suosiolla viedä sanomaa eteenpäin myös omissa puolueissaan!)

Eduskunta,_Riksdagen,_i_Helsingfors.jpg

Tästä näkökulmasta on hiukan sääli, että pienpuolueista ei kukaan mennyt läpi – monella näistä on nimittäin muunsukupuolisten oikeuksien osalta edistyksellisemmät puolueohjelmat, kuin läpimenneillä. Muun muassa Eläinoikeuspuolueen eduskuntavaaliohjelmassa lukee esimerkiksi, että “juridisen sukupuolen määritelmään otetaan käyttöön kolmas sukupuolikategoria”. Feministisen puolueen “aloite #27” vaaliohjelmasta toteaa, että “Uudistetaan henkilötunnukset. Otetaan käyttöön kolmas juridinen sukupuoli ja sukupuolineutraali henkilötunnus”. Piraattipuolueella on kenties edistyksellisimmät perustelut  puolue- ja eduskuntavaaliohjelmissa (lainaus yhdistelmä näitä):

“Juridinen sukupuoli on vanhentunut käsite, eikä valtion tarvitse tietää yksilön sukupuolta. Henkilötunnusjärjestelmän tulee olla sukupuolesta riippumaton, ja juridisen sukupuolen käsite tulee poistaa. Sukupuoli tulee merkitä valtion rekistereihin vain, mikäli henkilö itse niin haluaa.  

Kaksijakoinen sukupuolen luokittelu kuuluu menneisyyteen. Julkisen vallan on muutettava toimintatapansa niin, että se kunnioittaa sekä biologista sukupuolten kirjoa että sukupuoli-identiteettien moninaisuutta.

Sukupuolitiedon merkitseminen lääketieteellisiin tarpeisiin on perusteltua, joten hoitorekistereihin voidaan merkitä henkilön sukupuoli-identiteetti sekä sukupuoleen liittyvät ulkoiset tekijät.

Todettakoon kuitenkin, että Piraatit puhuvat toisaalta “molemmista sukupuolista” binääriseen tapaan ohjelmassaan muuten.

Kaikissa eduskuntapuolueissa taas asia ei ole ihan niin hyvin: Kokoomuksen ohjelmassa ei ole mainintaa kolmannesta juridisesta sukupuolesta (joskin voi muistaa, että viime vuoden puolella eduskuntaryhmän pj kertoi, että ei kannata ideaa); Perussuomalaisten ohjelmissa (esim tämä tai tämä) ei ole mainintaa juridisista sukupuolista (eikä ylipäänsä translaista); Keskustallakaan (esim tämä tai tämä) ei ole mainintoja, eikä RKP:lla (tämä tai tämä). Harry “Hjallis” Harkimon Liike Nytillä ei ollut mainintaa aiheesta, enkä löytänyt mistään tietoa Harkimon mielipiteistä. Ahvenanmaan vaalipiirin edustajan, Mats Löfströmin mielipidettä en niin ikään löytänyt mistään, mutta hän toiminee kuten aikaisemminkin osana RKP:n eduskuntaryhmää. KD taas on jätetty tässä kohtaa pois analyysistä, sillä puolueen puheenjohtaja on julkisesti puhunut sukupuolivähemmistöjen oikeuksista tapaan, jota en halua tässä kohtaa toistaa. Lienee  kuitenkin turvallista olettaa, että KD ei tule ajamaan sukupuolikategorioiden laajentamista kolmeen. 

SDP:llä ei ole suoranaista mainintaa kolmannesta kategoriasta, mutta puolue toteaa kuitenkin näin ohjelmassaan:

Henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luovutaan osana henkilötunnuksen uudis- tamista. Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista.” 

Maininta löytyy kohdasta, jossa keskustellaan intersukupuolisten oikeuksista, joten ihan yksiselitteinen asia ei ole. Vasemmistoliiton tavoiteohjelmasta 2016-2019 löytyy lause “Otetaan käyttöön kolmas juridinen sukupuolivaihtoehto naisen ja miehen lisäksi”. Vihreiden poliittisessa tavoiteohjelmassa lukee “Lisätään mahdollisuus valita kolmas vaihtoehto juridiseksi sukupuoleksi. Siirrytään sukupuolineutraaleihin henkilötunnuksiin”.

clark-tibbs-367075-unsplash.jpg

Minä sain tällä viikolla uuden passin, jossa yksi sukupuolimerkintä on vaihtunut toiseen, vähän vähemmän vääränlaiseen, mutta silti vääränlaiseen merkintään. Kuten Game of Thronesinkin uusi kausi, niin post-vaaliaika tarkoittaa, että poliittinen peli alkaa taas uudelleen. Olen tyytyväinen siihen, jos translaki saadaan vihdoin uudelleenkäsittelyyn. Toivon kuitenkin tietysti, että vaalitulos tarjoaa meille sellaiset hallitusneuvottelut ja sen myötä sellaisen hallituksen, jota kiinnostaa sukupuolivähemmistöjen oikeudet laajemminkin. Ideaalitilanteessa kolmannen juridisen sukupuolen vaatimat lakimuutokset tai edes näiden mahdollisesti edellyttämät etukäteistyöt ja -selvitykset otettaisiin käsittelyyn tämän hallituskauden aikana.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s